torstai 27. lokakuuta 2011

Hey!

   Tarkoitukseni oli aloittaa bloggaaminen jo noin vuosi sitten mutta tulin siihen tulokseen että oluttietouteni ei ole vielä sitä tasoa että kehtaisin kirjoittaa mitään muiden luettavaksi. Päätinkin että laajennan tietouttani ja parannan aistieni makuherkkyyttä määrätietoisesti hetken aikaa ennen kuin uskallan aloittaa. Nyt vihdoin 290 erilaisen tämän vuoden puolella nautitun oluen jälkeen koen olevani valmis haasteeseen. Tällä hetkellä kirjoitusintoa ryydittää pienpanimofestivaaleilta mukaan tarttuneeseen tuoppiin kaadettu Hacken-Pschorrin Hefe Weisse.

   Majoituspaikkani on tällä hetkellä (vähäisen) vapaa-ajan puolesta Oulu ja arkiuurastuksen puolesta Helsinki. Ehdoton iltapäiväolutpaikkani on tietenkin sopivasti työmatkalle sattuva Gallow's Bird. Viikonloppuseikkailuilla olutkulttuurin parissa minuun voi törmätä kaikissa varteenotettavissa olutravintoloissa Helsingin ympäristössä. Harrastan myös hankintojen puolesta jonkun verran oluiden tilailua suoraan ulkomailta lähimmäisten ihmettelystä huolimatta.

   Mieluisimpia oluttyylejäni ovat imperial stoutit, vahvat IPAt ja real alet. Vehnäoluet uppoavat myös tarvittaessa alas. Lopullisesti olen kyllästynyt vaaleisiin lagereihin, kaikkeen bulkkikamaan ja tsekkiläisiin pilsseihin. Hyvin vähän ymmärrystä minulta saavat kaikki belgialaiset oluet ja aromatisoidut oluet yleensäkin. Minun on hyvin vaikea käsittää miten joku voi tilata halvinta olutta pubista hanata kun vaikkapa pelkällä euron lisäsijoituksella on saatavilla parempaakin tavaraa. Suomalaiset pienpanimotuotteet on ehdottomasti maistettava aina kaikki ja amerikkalaiset panimot saavat suuren kunnioitukseni. Viskiäkin yritän jaaritellen lipitellä mutta vaikuttaa siltä että pääsen sen makuun vasta kymmenen vuoden päästä korkeintaan.

   Olutfilosofiastani voisin kertoa sen verran että olut ei ole minulle pelkästään olutta vaan sen nauttiminen on suuri kokonaisuus johon kuuluu muutakin kuin se mitä lasissa on sisällä. Joku olut voi tilanteesta ja nautintapaikasta riippuen aiheuttaa aivan erilaisia tuntemuksia. Molesin Landlords Choice maistuu riilihanasta aivan älyttömän hyvältä Pullmanissa sen jälkeen kun olin raahannut 30 kilon painoista reppua selässä juna-asemalla hiki päässä parin kilometrin matkan. Melkein teki mieli tilata toinenkin ja lähteä vasta seuraavalla junalla.

   Mutta tästä eteenpäin on hyvä jatkaa ja tulevana viikonloppuna onkin tarkoitus kiriä kohti tavoitettani 365 erilaista juotua olutta vuoden aikana.