Koillis-Amerikkaa osa 2: Vermont (Burlington & Waterbury)

   Lauantaina oli aamusta siirtyminen lentokoneella kohti Vermontia ja sen suurinta kaupunkia Burlingtonia. Burlingtonista voi kertoa sen verran että se on aika lailla Tampereen ja Oulun kokoinen kaupunki isolla osavaltion yliopistolla varustettuna. Toinen mainitsemisen arvoinen asia on se että siellä on saatavilla paljon erittäin hyvää olutta. Kelit heitti tässä vaiheessa kunnolla häränpyllyä ja mittari näyttikin hotellille saapuessa jopa -27C pakkasta. Pitkät kalsarit oli onneksi mukana joten suurimmalta paniikilta vältyttiin. Iltapäivästä päätin siirtyä vielä keskustaan tarkistamaan keskustan paria suosituinta olutravintolaa. Sinne suosituimpaan oli erittäin pitkät jonot joten se jäi nyt väliin eli jouduin tyytymään toiseksi suosituimpaan eli Zero Gravity Brewingin Burlingtonin keskustassa sijaitsevaan American Flatbread-ravintolaan. Tarjolla oli Zero Gravityn omia oluita ja ruokavalinta oli luonnollisestikin american flatbread eli tämän seudun vastine eurooppalaiselle pizzalle. Tässä vaiheessa alkoi jo tosissaan vähän paleltamaan joten päädyin suorittaman paluumatkan hotellille lämmittelemään. Näin pienissä kaupungeissa ei paljon takseja näkynyt mutta hetken pelättyäni jo että joudun kävelemään pari kilsaa pakkasessa satuin kuitenkin eksymään siihen kaupungin ainoalle bussipysäkille josta oli juuri lähdössä bussi kohti University Mallia jonka vieressä hotellini oli.
   Hotellista heti 100 metriä pohjoiseen oli vasta avattu Growler Garage niminen pullokauppa johon kuitenkin tarkenin vielä vaivautua illan päätteeksi. Paikka oli varsinaisesti growler-piste 20 hanalla ja pullo-osasto oli kohtuu suppea. Täällä tuli törmättyä myös Vermontin osavaltion alkoholilakeihin eli jos oikein tajusin niin pullokaupassa ei saanut täysiä tuoppeja myydä ellei myös ollut ruokatarjontaa joten tässä paikassa tarjolla olikin vain pieniä maisteluannoksia hanoista. Samoin pullo-osastolle ei ollut asiaa avattujen juomien tai lasien kanssa mutta jos joku kuvittelee että tämä asia olisi ratkaistu suomityyliin karsinoilla tai väliseinillä niin käytännössä asiasta oli vain pieni maininta yhdessä nurkkauksessa A4:seen tulostettuna.

Farmhouse Tap & Grillin liitutaulua

Reissun eka Heady Topper

  Sunnuntaiaamu oli edelleen erittäin kylmä. Vahingosta viisastuneena otin taksin hyvissä ajoin ennen keskustaa jotta saan varmasti hyvät istumapaikat tiskin päästä siitä Burlingtonin suosituimmasta alan paikasta eli The Farmhouse Tap & Grill:stä. Olin paikalla noin 20 minuuttia ennen paikan aukeamista ja todellakin jonooni oli jo yksi porukka ehtinyt ennen minua. Noin 10 minuuttia paikan aukeamisen jälkeen se oli täynnä joten taktiikkani oli oikea. Täällä tuli sitten päästyä kunnolla asiaan eli kun hanalistasta oli juotu jonkun Hill Farmsteadin tuotteet läpi niin oli aika tarttua härkää sarvista ja tilata tiskin nurkalle The Alchemistin Heady Topper. Tiedustelin baarimikolta tuotteen tuoreutta ja hän informoi että heille tulee toimituksen panimolta aina keskiviikkoisin ja tölkitys on samalla viikolla joten hän arvioi Heady Topperin tuoreudeksi maksimissaan 6 päivää ja minimissään 5 päivää. En malttanut jättää väliin vaan tyydyin asemaani enkä jäänyt odottelemaan jos jossain olisi tullut vastaan vieläkin tuoreempaa nektaria ensipuraisua varten. Olut oli huikea ja sai toki peräänsä heti "pikkuveljensä" Focal Bangerin.

Zero Gravity Brewery

Queen City Brewery ja paikallinen brewbus

Queen Cityn tarjontaa

Zero Gravityn tarjontaa

   Burlingtonin keskustan eteläpuolella oli mielenkiintoinen kolmen pienpanimon rypäs jota kohti siirryin seuraavaksi. Queen City Brewery oli ensimmäinen kohde ja hieman jo ehdin säikähtää että mahtuuko sinnekään sisälle kun paikallinen brewbus ehti juuri ajaa oven eteen ennenkuin saavuin paikalle. Paikka oli kuitenkin tilava ja tiskille pääsi istumaan helposti. Queen City Brewery tarjosi lärvilautasia ja sampleja kaikista tuotteistaan ja vedinkin hanalistan lähes läpi. Tämän panimon periaatteisiin ei humalien liikakäyttö kuulunut joten kaikki oluet olivatkin hyvin saksalaistyylisiä. Ei sinänsä mitään huonoja mutta ei jenkit mitään saksalaistatyylistä minusta osaa edes parhaimmillaankaan tehdä.
   Heti tien toisella puolella oli Zero Gravityn varsinainen panimo tasting roomeineen. Täällä oli 8 olutta tarjolla flighteissa ja vielä jokin epämääräinen "experimental hops cask" tynnyri jonka uskalsin maistaa myös. Vähän jäi silti keskinkertaiset fiilikset näistäkin oluista.

Switchback Brewing Company

  Switchback Brewing Companyyn joutui jo vähän kävelemään. Harmikseni paikalle saavuttuani jouduin heti toteamaan että sunnuntaipäivän olutjooga oli ehtinyt juuri loppua. Tämä paikka oli sen verran täynnä että jouduin hanalistan kahlaamaan läpi seisaaltani. Tämä oli oikeastaan hyvä asia koska sen ansiosta jouduin juttuun yhden paikallisen vanhan eläkeläisen kanssa. Loppuillasta kun selvisi että takseja ei ihan helposti ollut saatavilla oli hänestä suuri apu kun hän tarjoutui kyyditsemään minut itse hotellille jenkkityyliin hivenen hiprakassa. Valtava Fordin maasturi löytyikin hänen kämpiltään parin korttelin päästä ja pääsin turvallisesti hotellille parin kymmenen asteen pakkasesta huolimatta.

Näkymä hotellin pihalta, etualalla menopelinä toiminut valkoinen paholainen

   Maanantaiaamuna oli aika hakea vuokra-auto käyttöön Burlingtonin lentokentältä. Kuten pelkäsinkin täällä päin ei mitään talvirengas-käsitettä varsinaisesti ole ja vaara siitä että parissa tunnissa tulee lunta puoli metriä on todellinen. Valtatiet oli kuitenkin kuivat joten pääsin turvallisesti Waterburyn pikkukaupungin hotellille. Kirjautumisen jälkeen ennen huoneeseen menoa tarkistin heti mikä on aulabaarin taso. Se oli hyvä. Menussa oli heti ensimmäisenä mainittuna erikseen että Heady Topperia ja Focal Bangeria on saatavilla tiskiltä. Sijaitsihan The Alchemist noin 100 metrin päässä hotellista joten vaara siitä että humala-aromit olisivat pilaantuneet kuljetuksen aikana oli hyvin minimaalinen. Iltapäivästä vääntäydyin vielä "keskustaan" syömään. Arvadsista löytyi ruokaa ja hyviä oluita ja viimeistely tapahtui vielä The Reservoirissa lärvilautasten parissa. Hill Farmstead Susan oli huikeassa kunnossa. The Reservoirissa oli muuten tarjolla myös Bud Lightiä hanassa. Asiasta ei ollut mitään mainintaa hanalistassa mutta se selvisi minulle kun joku tilasi jotain ja myyjä edessäni alkoi kaatamaan hitusen oluelta näyttävää nestettä hanasta jossa luki isolla H2O.

Paikallisen pienen hampurilaisbaarin mainos jalkakäytävällä

 

The Reservoirin sisäänkäynti

   Tiistaiaamuna kelit päätti kunnolla vaihtaa suuntaa eli yön aikana oli lunta satanut 20 senttiä mutta lämpötila oli noussut 30 astetta plussan puolelle mikä oli hyvä. Otin päivän todella hitaalla rytmillä ja aamu alkoi leppoisalla ovenkahvassa roikkumisella Blackback pubin edessä. Täällä kun sai pahimmat himot tyydytettyä niin siiryin tien toiselle puolelle Prohibition Pigin kaksiosaiseen ravintolaan. Kaksiosaiseen siinä mielessä että toisessa rakennuksessa oli olutravintola ja toisessa varsinainen panimo jonka tiloissa oli myös toinen olutravintola. Prohibition Pig tarjoili myös esimerkillisesti lärvilautasia joten listan läpikäyminen oli kohtu vaivatonta. Tien toisella puolella vierailukohteena oli pullokauppa Craft Beer Cellar ja ei näille hinnoille voi muuta kuin päätä pyöritellä. Stonen Arrogant Bastard Ale Bourbon Barrel esimerkiksi 3 dollaria...

Craft Beer Cellarin hieno myyntipiste

Prohibition Pigin 2 ravintolaa

   Keskiviikkona tulikin sitten vuokra-autolle varsinaista käyttöä. Hill Farmstead nimittäin tosiaan sijaitsee jopa pohjanmaalaisittain katsottuna hitusen "möngössä" joten toivo päästä sinne julkisilla oli olematon. Taksitkin olisivat reissusta velottaneet ties mitä joten vuokra-auto oli ainoa mahdollisuus. Lämmennyt keli oli onneksi sulattanut jo lumet tieltä. Varasin menomatkaan silti 2 tuntia vaikka matka ei ollut pitkä. Tiet nimittäin oli sen verran mutkaisen näköisiä ja etukäteistiedustelujen perusteella talvisaikaan varsinkin loppumatkasta arvaamattomassa kunnossa. Kaikki meni hyvin ja saavuin panimolle noin 50 minuuttia ennen sen aukeamista enkä ollut edes lähellekkään ensimmäinen. Pullokaupan jonossa oli jo ~30 tyyppiä jonossa. Oli nimittäin Flora Plum tuotteen julkaisupäivä ja se oli ehkä houkutellut väkeä paikalle jopa vähän normaalia enemmän.
   Hill Farmsteadillahan oli vasta valmistunut laajennusosa ja uusi puoli sisälsi nyt myös tasting roomin. Entinen "tasting room" oli pyhitetty nyt vain pullojen myyntiä varten ja siihen se soveltuikin hyvin. Olin jo varautunut pitkään odotteluun mutta sitten itse Shaun Hill ilmestyi jostain ja päätti avata pullokaupan puolisen tuntia etuajassa. Jonossa aika sujui rattoisasti koska jonoon tarjoiltiin ilmaisia näytteitä panimon oluista. Ostin parit putelit, vein ne autoon ja siirryin uuteen tasting roomiin joka olikin erittäin hieno tila. Ikkunan läpi oli hienot näkymät panimon uusiin tiloihin. Growler-myyntiä varten oli jopa omat jonotusnumeroautomaatit. Myös täällä oli hieman törmätty alkoholilainsäädäntöön eli mitään tuoppeja ei käsittääkseni saanut tilata joten vaihtoehtona oli ilmainen "sample" tai growler. 2 tuotteesta oli joku pieni 25cl annos myytävänä mutta näitäkin oli vain 2per/customer jos oikein tajusin. En silti valita. Hieno paikka.

Bajamajojen takana Hill Farmsteadin pullokauppa

Oikealla Hill Farmsteadin uutta rakennuskantaa ja uusi tasting room

   Paluumatka meni myös OK ja piipahdin vielä iltapäivästä Blackbackissa tyhjentelemässä hanalistaa. Hotellille palattuani kävi myös hauska tapaus kun aulabaarin pitäjä rasautti Heady Topperin heti auki minut nähtyään. Huomasin vasta siinä vaiheessa että täällähän tosiaan tulee jo istuttua kolmatta iltaa peräkkäin saman juoman ääressä. En valittanut tästä ennakoivasta palvelutyylistä.

Blackbackin liitutaulu

   Torstaipäivä oli reissun ensimmäinen varsinainen "lepopäivä". Käväisin autolla mutkan viereisessä Montpelierissä missä sijaitsi tunnettu Three Penny Taproom. Ei ehkä ihan maineensa veroinen mutta käymisen arvoinen paikka kuitenkin. Loppupäivä menikin jäähdytellessä aulabaarin tarjonnan parissa ja valmistautuessa seuraavan päivän hivenen vaativampaa autosiirtymistä varten.

Waterburyn matkamuistomyymälän toinen näyteikkuna oli omistettu täysin oluttuotteille

Reservoirissa et päässyt edes vessassa eroon oluesta vaan hanalista oli tulostettu pisuaarin eteen jotta aika ei tulisi pitkäksi

The Alchemist joka on tällä hetkellä suljettuna