 | |
| Grand Canyon Brewing |
Helmikuu on erittäin otollista aikaa vierailulle alueella koska silloin siellä ei pyöri hirveänä turisteja ja omalla autolla voit ajella koko South Rimin läpi päästä päähän. Normaalistihan siellä on portit kiinni siviiliautoille ja normaalit ihmiset joutuvat tyytymään hitaisiin ja ahdistaviin bussimatkoihin tuhansien selfiekeppejä heiluttelevien kiinalaisten seassa. Länsireunalla ajelimme Hermit's Pointille asti pysähdellen aina välillä näköalapaikoille. Aamulla peloitellut sumukeli hälveni nopeasti ja näkymät olivat mahtavat. Valokuvat eivät todellakaan tee tälle paikalle oikeutta koska niiden kautta on ihan mahdotonta päästä käsiksi valtaviin mittasuhteisiin ja syvyysskaaloihin. Flagstaffiin ajoreitin valitsimme hieman pitempää kautta South Rimin itäpuolta mikä oli oiva valinta koska tällä välillä Desert View Roadia pitkin Gray Mountainille oli varmasta komeimmat näkymät koko matkalla.
 | |
| Autoilua Canyonilla |
 | |
| Näkymää pohjoiseen |
 | |
| Joki luikertelee alhaalla |
 | |
| Näkymiä Visitor Centren lähistöltä |
 | |
| Eläimiäkin tuli vastaan kiinalaisten lisäksi |
 | |
| Desert View Road |
Flagstaff on ~70 000 asukkaan pieni yliopistokaupunki joka on siunattu hyvällä oluttarjonnalla. Keskustasta löytyy hyvin pienestä sumpusta 5-6 panimoa ja laitakaupungeilta vielä muutama lisää. Hotelli oli toki varattuna ihan pelimestojen vierestä ja ensimmäisenä kohteena toimi Mother Road Brewing Company. Harmillisesti täällä tuli istuttua liian vähän aikaa koska se osoittautui lopulta tasoikkaimmaksi mielestäni. Matka jatkui Beaver Street Brewingiin jossa ruokailu suoritettiin lähistön metodistikirkon nunnien seurassa ja nopea siirtyminen Lumberyard Brewing Companyn tiloihin. Siellä pieni hämmästys valtasi mielen koska oluttarjonta oli hyvin samaa Beaver Streetin kanssa. Tarkempi tutkiminen reissun jälkeen paljastikin että paikoilla on samat omistajat ja he eivät niin tarkkaan katso miten eri panimoitten tuotteet jakaantuvat kahden eri paikan välillä. Tämän jälkeen tulikin jo kiire radan toiselle puolelle ytimeen ja loistavaan Hops on Birch-olutravintolaan. Hieman hipsterihenkinen paikka jossa koirien määrän lisäksi yllätti myös asiakaskunnan naisvaltaisuus. Oluttarjonta hanastossa oli laajaa, erittäin halpaa ja kattoi koko Amerikan jopa Montanaa myöten. Reissumiehen mieltä lämmitti paikan jukeboxista kuulunut eräs lempibiiseistäni eli Ane Brunin All My Tears.
 | |
| Beaver Streetin tarjontaa |
 | |
| Mother Road Brewing Companyn tiski |
 | ||
| Mother Road Brewing Companyn kalustoa |
 | |
| Beaver Streetin ruoka- ja oluttarjontaa |
Flagstaffissa arkipäivästä johtuen paikat oli menossa kiinni jo 21.30 mutta ehdimme vielä kohtuullisen uudelle panimolle eli Dark Sky Brewing Company. Panimo edusti uutta aaltoa eli tuotanto oli hyvin kokeellista ja valitettavasti ehdin tutustua siihen vain yhden puolikkaan kautta. Nettisivuillaan panimo kehuu julkaisseensa viime vuonna yli 100 erilaista olutta ja pyrkivänsä jopa lisäämään määrää tälle vuodelle. Paikan baariminnan Tiffanyn käsissä oli teräs taipunut ja tekikin mieli pyytää onnistuisiko valomerkin jälkeen pieni kädenvääntökisa jos sattuisin vaikka pärjäämään. Flagstaff oli kokoonsa nähden mahtava olutkaupunki ja jos alan miehiä liikkuu Canyonilla päin niin suosittelen harkitsemaan yöpymistä täällä kun hotellitkin olivat erittäin halpoja.
 |
| Dark Sky Brewing |
 | |
| Dark Sky Brewingin oluttarjontaa |
Matka keskiviikkoaamuna jatkui kohti New Mexicoa ja Albuquerqueta. Maisemat alkoivat muuttua perinteisen tylsäksi tasaiseksi aavikoksi jota sitten jatkuikin pari päivää. Välistopilla oli tarkoitus pysähtyä Petrified Forestissa ihmettelemään kivettyneitä jonkun verran vanhoja puita mutta koska sinnekin alueelle oli keksitty 30 dollarin rahastusautomaatti portilla niin tyydyimme kahvitteluun visitor centressä ja matkamuistomyymälässä vierailuun. Näin jälkikäteen ajateltuna tuskin vuokra-automme ajo-ominaisuudet olivat edes ajelureitille sopineet.
 | |
| Matkalla Amerikan Nivalaan eli Teksasiin |
Albuquerqueen saavuimme jälleen hyvissä ajoin majoittumaan kaupungin pohjoispuolelle. Sen verran nörtin vikaa kaivamalla itsestä vielä löytyy että kävimme toki heti tarkistamassa Microsoftin kuuluisan ensimmäisen toimiston sijainnin. Nykyään paikassa on muodikkaasti Smoke Shop ja rakennuksen kulmalla muistolaatta muistuttamassa tästä hetkestä kun Bill Gates totesi että Albuquerquessa on kerta kaikkiaan liian tyhmiä ihmisiä jotta firma alkaisi joskus tuottamaan rahaa ja päätti siirtää koko puljun Seattlen lähistölle.
 | |
| Nörttiyden juurilla |
Albuquerquen olutnähtävyys on tietysti La Cumbre jonka tuotteita ei taida juurikaan muualta saada. Kävelymatkalla sinne bongasimme uuden ravintolan Eclectic Urban Pizzeria & Tap Housen jossa ruokahuolto saatiin kuntoon ja hanavalikoimakin koostui miellyttävästi 16 paikallisesta hanaoluesta.
La Cumbre ei pettänyt. Trendin mukaisesti epämääräinen food cart päivysti ulkona. Myytävä tölkkikama jääkaapista oli miellyttävästi vain 6 päivää vanhaa ja lupasivat että hanatavara on vielä tuoreempaa. Elevated IPA oli erinomainen olut ja muutkin panimon tuotteet varsin maistuvia. Täällä törmäsimme myös erikoiseen "3 pint ruleen" eli panimo suostui myymään vain 3 isoa tuoppia per asiakas. Ilmeisesti tämä ei perustunut mihinkään lakiin vaan oli joku paikallisten pienten panimoiden keskenään tekemä sopimus. Motiivit asialle eivät oikein selvinneet ja arvelenkin että tavoitteena oli yrittää vähentää kännissä ajamista tai sitten laajentaa asiakaskuntaa kaikkien pienpanimoitten kesken koska muiden pienpanimoiden markkinointi oli varsin aktiivista myöhemmissä paikoissa.
 |
| La Cumbre ulkopäin |
 | |
| La Cumbren tarjontaa |
La Cumbresta matka jatkui lompsien pitkin sekalaista teollisuusaluetta kohti Canteen Brewhousea. Myös täällä tarjolla pelkkiä omia tuotteita joiden taso kyllä jäi nyt kakkoseksi. Baaritiskiltä avautui hieno näkymä suoraan panimon tiloihin jossa olikin siivoukset menossa. Paluumatkalla hotellille matkalle osui vielä Red Door Brewing Company jossa viimeistelimme illan trubaduurin soitellessa taustalla.
 |
| Canteen Brewhousen tiskiä |
 | |
| Canteen Brwehousen tarjontaa |
Albuquerquen jälkeen oli vuorossa koko reissun pisin 8 tuntia kestävä ajorupeama Oklahomaan pohjoisen Teksasin läpi joten aamulla ei ollut paljon aikaa jäädä munimaan. Tiet olivat suoraan sanottuna suoria ja horisontti hävisi kaartuen taivaalle. Kunnon karjatilakin sattui ihan Highwayn viereen ja voin sanoa että haisi. Turhaan eivät paikalliset kutsu aluetta Amerikan Nivalaksi. Teksasissa on muuten erittäin paljon tuulivoimaa ja tälle pätkälle sattui varmaan useampi tuhat voimalaa. Sinänsä ihan ymmärrettävää koska pieni vinkkahan siellä kävi läpi preerian jatkuvasti.
Amarillossa pysähdyimme syömään kuuluisaan pihvipaikkaan Big Texaniin mutta sitä ennen piipahdimme preerialla ihmettelemässä maahan puoliksi haudattuja autoja Cadillac Ranchilla. Big Texanin pihvieväät oli hyvinkin periteksasilaiset eli varsin tylsät mutta kokoa riitti. Big Texanilla on myös omaa oluttuotantoa ja voin sanoa että täällä tuli juotua koko reissun huonoimmat oluet. Lärvilautasen IPA oli puhdasta diasetyyliä ja muutkin olisi jääneet juomatta jos 18 unssin pihvimötikän jälkeen ei olisi ollut niin hirveä jano.
 |
| Cadillac Ranch |
 |
| Big Texan |
 | |
| Big Texanin tarjontaa |
Odotettavissa oli vielä pitkä siirtyminen kohti Bible Belttiä Oklahomaan mutta onnistuimme suoriutumaan matkasta tehokkaasti ja illaksi jäi vielä aikaa panimovierailulle sen jälkeen kun olimme paikallisesta Walmartista epätoivoisesti yrittäneet etsiä aitoja MAGA-tuotteita. Anthem Brewing Company löytyi hotellin läheiseltä teollisuusalueelta synkältä kujalta ja taso osoittautui Oklahomalaiseksi varsin hyväksi. Tarjonta oli monipuolista, tilat olivat jälleen keskellä käymisastioita samassa tilassa ja tynnyrikypsytysvarastoakaan ei oltu jaksettu piilottaa mihinkään kauas. Paikka meni kiinni sopivasti jo yhdeksän jälkeen ja koska seuraavan päivän ajomatkakaan ei ollut lyhimmästä päästä niin siirryimme hotellille lepäämään.
 |
| Preeria jatkuu |
 |
| Anthem Brewing Company |
 |
| Sampleja Anthem Brewingillä |
 |
| Anthem Brewingin tynnyrivarastoa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti